8. Opin, opin, minä reksin opin, minä tykkään organisaation oppimisesta.

Organisaation oppiminen

Toisella osaamisen johtamista käsittelevällä luennolla aiheena oli organisaation oppiminen. Luennon aluksi pohdimme sitä, voiko organisaatio oppia. Mielestämme se on täysin mahdollista, koska organisaatio koostuu ihmisistä, jotka voivat oppia niin yksin kuin yhdessäkin, ja sitä kautta vaikuttaa organisaation toimintaan. Organisaation oppimisella tarkoitetaankin juuri kehitystä ja muutosta organisaation toimintatavoissa eli organisaatiokulttuurissa.

Organisaation oppimista voi kuvata myös ongelmanratkaisun näkökulmasta niin sanotuiden oppimissilmukoiden avulla. ´Single-loop learning´ tarkoittaa sitä, että ratkaistaan tietty ongelma, mutta ei puututa sen taustalla oleviin tekijöihin tai muutenkaan organisaation toimintaan. ´Double-loop learning´ taas koskee hieman laajemmin organisaation toimintaa, ja muutoksia voi tapahtua esimerkiksi tavoitteissa. ´Triple-loop learning taas menee kaikista syvimmälle ja muutokset tapahtuvat organisaation strategian tasolla.

Pohdimme erilaisia oppimissilmukoita käyttöä organisaatioiden ongelmien korjaamisessa, ja mietimme, että varmasti moneen ongelmaan ´single-loop learning´ olisi helpoin ja yksinkertaisin lähestymistapa. Kuinka järkevää on kuitenkaan korjata ongelma miettimättä ollenkaan, mitä sen taustalla on? Riskinä näin tehdessä on se, että samankaltainen ongelma tulee vastaan myöhemmin uudestaan. Muut oppimissilmukat taas tähtäävät syvällisempään oppimiseen ja muutoksiin, jotka saattavat kehittää organisaation toimintaa laajemminkin. Johtajan kannattaisikin ongelmatilanteissa katsoa asiaa kauaskantoisemmin kuin vain tietyn spesifin ongelman korjaamisen näkökulmasta.

Koska tulemme työskentelemään kouluissa rehtoreina, oppiminen on tulevaisuuden työssämme oleellinen käsite. Kuitenkaan huomiota ei tule kiinnittää pelkästään perinteisesti oppilaiden oppimiseen, vaan myös koulun oppimiseen organisaationa. Rehtorina pitäisi pohtia, miten mahdollistaa alaistensa kehittää omia taitojaan, miten saisi parannettua yhteistyötä eri koulussa toimivien henkilöiden välillä ja miten kehittää koulun käytänteitä toimivammiksi. Ja toki rehtorin on huolehdittava yhtä lailla myös oman osaamisensa kehittämisestä. Uskomme, että sillä, minkälainen ilmapiiri kouluorganisaatiossa vallitsee, on suuri merkitys sen oppimiselle. Jos ilmapiiri on avoin ja annetaan tilaa luovuudelle ja ihmisten ideoille, organisaation oppimiselle on suuremmat edellytykset. Vaikka rehtori ei tällaista ilmapiiriä pysty yksin luomaan, on hänellä johtaja-asemansa takia sen luomisessa tärkeä rooli.

Lähde: http://theodysseyonline.com/csu/10-easy-ways-change-world/218191

Vaikka sekä yksilön että organisaation oppiminen onkin tärkeä asia, ei oppimiseenkaan tule suhtautua täysin vailla kritiikkiä. Luennolla tuli esiin Brunssonin ajatus siitä, että oppimattomuuskin voi olla hyvä asia. Asioihin tulee suhtautua kriittisesti, eikä kaikkia muoti-ilmiöitä ole tarpeellista tunkea osaksi oman organisaation toimintaa. Mietimme myös, että joissain organisaatioissa voi tapahtua oppimista tavallaan pelkän oppimisen vuoksi. Innovatiivisuus ja toiminnan kehittäminen ovat toki tärkeitä asioita, mutta onko mitään mieltä lähteä muuttamaan kaikkea, myös hyvin toimivia käytänteitä, vain sen vuoksi, että saadaan jotain muutosta aikaiseksi. Tällainen saattaa viedä huomiota niiltä organisaation osa-alueilta, joissa oikeasti olisi kehittämisen tarpeita. Koko organisaation ja etenkin johtajan tulee pohtia kriittisesti, mitkä asiat toiminnassa kaipaavat kehittämistä ja minkälaista oppimista juuri oma organisaatio eniten kaipaa.