Sensemaking
Yksi johtamisen tärkeimmistä ominaisuuksista on sensemaking eli niin sanottu tolkun tekeminen. Ensikuulemmalla tämä kuulosti meidän mielestämme erittäin järkeenkäyvältä sekä yksinkertaiselta asialta, mutta käytännössä erittäin monimutkaiselta, mutta tärkeältä asialta. Weickin tunnetuksi tuoma sensemaking-termi ei teoriassa ole sen kummempaa kuin ymmärtämistä, asioiden yhteyksien näkemistä sekä merkitysten tekemistä ja näiden tietojen jakamista muille. Saattaa kuulostaa helpolta, mutta voisimme veikata, että hyvien johtajien tulee olla tolkun tekemisen mestareita organisaatioiden pyörittämiseksi. Käsitteen ymmärtämistä auttoi luennolla käytetty tarraseinä, johon opiskelijoilla oli matala kynnys kirjoittaa etsimiään määrittelyjä käsitteelle. Nämä tulevat rehtorit jäävät kuitenkin vielä pohtimaan sensemakingin monimuotoisuutta.
Ryhmä
vai tiimi?
Luennolla
havahduimme siitä, että käsitteet tiimi ja ryhmä eroavat toisistaan. Keskeinen
ero kyseisten käsitteiden välillä on siinä, että tiimillä yhteiset tavoitteet
ja vastuut on selvemmät kuin ryhmällä. Lisäksi tiimin sisällä vallitsee
psykologisia sopimuksia muun muassa toisia tiimin jäseniä kohtaan asetetuista
tavoitteista ja odotuksista. Olennaista Liisa Huuskon mukaan on se, että tiimin
jäsenet saavat tulosta aikaan tekemällä yhteistyötä. Yhteisvastuullisuus on
olennainen osa tiimityötä ja se kehittyy hiljalleen, kun työryhmä muotoutuu ja
kasvaa tiimiksi. Työryhmässä korostetaan jokaisen yksilön suorituksia, kun taas
tiimissä pyritään yhteistyöhön ja yhdessä saavutettuihin tuloksiin. (Paanala
2013.) Mietimme tekemiämme
psykologisia sopimuksia tämän ryhmätyön osalta ja totesimme, että odotamme
toisiltamme samanlaista työskentelyä ja panostusta blogin työstämiseen kuin
aiemmissa ryhmätöissämme.
Peilasimme
tiimin käsitettä meille tuttuun koulumaailmaan. Olennaista mielestämme olisi
se, että koulun henkilökunta muodostuisi aidosti toimivasta tiimistä. Sen
sijaan, että jokainen opettaja pyrkisi itsenäiseen tuntien suunnitteluun ja
koulumaailman haasteista selviytymiseen, tulisi yhteistyön voimaa korostaa.
Vaikka opettajan ammatti on varsin itsenäistä työtä, tulisi opettamisesta ja
oppimisesta varmasti kaikille osapuolille antoisampaa toimivan yhteistyön
avulla. Mielestämme rehtorin tulisi koulun johtajana voimistaa koulussa
vallitsevaa yhteistyön kulttuuria ja pyrkiä päämäärätietoisesti lisäämään
ammattilaisten välistä yhteisvastuullisuutta.
Konfliktit
Meille
kenelläkään ei tullut yllätyksenä se, että johtaminen sisältää paljon myös
konfliktien selvittelyä. Se lieneekin yksi asia, jonka meistä jokainen kokee
haasteeksi tulevaisuuden työtehtävissä. Luennolla käsitelty Half Way –malli sai
meidät pohtimaan sitä, kuinka tärkeää joustaminen ja eri osapuolten näkemysten
tasapuolinen arvioiminen on. Johtamisen lisäksi mallia voi hyödyntää myös
muussa elämässä. Jo tällainen ryhmätyön tekeminen on tietyllä tavalla
puolitiehen tulemista. Kaikilla meillä on omat näkemyksemme kurssilla
käsiteltävistä aiheista, mutta silti pyrkimyksenämme on mahdollisia konflikteja
ja ryhmässämme vallitsevaa innovatiivisuutta hyödyntämällä tehdä toimivaa
yhteistyötä ja oppia yhdessä. Emme siis unitaristisen näkökulman mukaan
tavoittele harmoniaa, vaan osaamme plutoralistisesti käydä asioita
perinpohjaisesti läpi ja oppia toistemme mielipiteistä.
Luennon
jälkeen pohdimme yhteistyötämme käsiteltyjen termien valossa. Olemme
työskennelleet samana ryhmänä jo useammassa eri ryhmätyössä ja meistä on
muodostunut toimiva tiimi, jossa tiedämme toistemme tavat ja tyylit toimia.
Toimimme paineen alla hyvin yhteen ja tuotamme yhdessä tulosta. Huuskon
"tiimin suorituskäyrällä" koemme olevamme jotain todellisen ja
huipputiimin välillä. Rehtorin pätevyyden saaminen on meille tänä talvena ennen
kaikkea yhteinen ponnistus, jota kohti pyristelemme yhteistuumin.
Lähteet:
Paanala,
R. 2013. Sopiva tiimi: lyhennelmä tri Liisa Huuskon väitöskirjasta, http://www.elisanet.fi/ristopla/90sopivatiimi.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti