5. Mieti vähän menneitä, mieti myöskin vähän tulevaa. Kerro mulle miten johtajuusajattelun historiaa luetaan.

Johtajuusajattelun kehittyminen

Apulaisprofessori Anu Puusan pitämällä luennolla käsiteltiin johtajuusajattelun kehittymistä ja pohdittiin muun muassa sitä, onko johtaminen ajassa muuttuva ilmiö. Ainakin Puusan esittelemien johtajuusteorioiden valossa asiaa tarkasteltaessa on nykypäivän johtajuus melko kaukana siitä, mitä se oli työorganisaatioiden syntyessä teollisuuden vallankumouksen myötä. Alkuun johtajuuden ajateltiin olevan synnynnäinen taito, joka periytyi isältä pojalle. Vasta myöhemmin Henry Fayol esitti ajatuksen siitä, että johtamistakin voi opettaa. Alun työorganisaatioille tyypillistä oli vahva johtajan auktoriteettiasema. Työntekijät nähtiin työkoneiden kaltaisina, ja heillä oli tarkasti rajatut työtehtävät, joita suorittaa mahdollisimman tehokkaasti.

1900-luvun puolella ihmissuhdekoulukunta alkoi kiinnittää huomiota enemmän työntekijään ihmisenä, eikä vain enää parina työskenteleviä käsiä. Katsottiin, että johtajan toiminnan tuli perustua sosiaalisille ja inhimillisille arvoille. Huomio kiinnittyi myös työntekijöiden tarpeisiin ja motivaatioon. Palkka ei välttämättä ole ainoa motivoiva asia työntekijälle vaan työ itsessään motivoi, jos se on mielekästä. Myös sosiaalisia suhteita ja työntekijöiden ryhmäyttämistä alettiin huomioida paremmin.

On luonnollista, että yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös johtajan asemaan ja johtajuuden määrittelyyn. Teollistumisen alkaessa Suomessa 1800-luvulla vallitsi myös hierarkkinen sääty-yhteiskunta. Näin ollen työorganisaatioissakin vallitsi hierarkia, jossa johtajalla ja alaisilla oli oma paikkansa. Nykypäivään verrattuna niin ihmiskäsitys yleensäkin kuin näkemys työntekijästä ovat muuttuneet huimasti.

Nykyajan johtajuudessa ihmisorientoituneisuus korostuu yhä enemmän. Tärkeinä pidetään vuorovaikutusta ja suhteita alaisiin. Nämä ovat mielestämme erittäin olennaisia piirteitä, kun ajatellaan rehtorin johtajuutta. Yhteistyö ja vuorovaikutus opettajien ja muiden koulussa työskentelevien sekä myös oppilaiden kanssa on tärkeää kouluympäristön toimivuuden ja kehittymisen kannalta. Rehtori ei voi istua yksin norsunluutornissaan vaan hänellä täytyy olla kosketuspintaa koulun arkeen ja siellä työskentelevien toimintaan. Tärkeää on myös työntekijöiden arvostaminen ja molemminpuolinen kunnioitus toisen ammattitaitoa kohtaan.

McDonaldisoituminen

Nykypäivänä monien yritysten toimintaa kuvaa George Ritzerin termi McDonaldisoituminen. Tähän kuuluu tehokkuuden korostaminen ja se, että pienemmällä panostuksella saadaan suuremmat tuotot aikaiseksi. Muita McDonaldisoitumisen pääpointteja ovat laskettavuus, ennustettavuus ja kontrolli. Koska emme ole yritysmaailman asiantuntijoita, emme osaa sanoa, miten positiivinen asia McDonaldisoituminen on yritysmaailmassa. Ainakin Cleggin, Kornbergerin ja Pitsiksen mukaan McDonaldisoituminen tappaa spontaaniuden ja luovuuden, kun kaikki toiminta toteutetaan saman muotin mukaan mahdollisimman halvalla. Vaikka tehokkuus onkin usein hyvä asia, pitää myös miettiä, mitkä osa-alueet toiminnassa kärsivät sen tavoittelun myötä.

Vaikka McDonaldisoituminen liittyy ehkä selvimmin voittoa tavoitteleviin yrityksiin, voi samankaltaisia vaikutuksia nähdä muuallakin varsinkin, kun tarkastellaan ilmiötä tehokkuuden näkökulmasta. Esimerkiksi koulumaailmasta voi tunnistaa tämän trendin, että hyvää lopputulosta tavoitellaan entistä pienemmällä panostuksella. Opetustoimeen kohdistuu suuria budjettileikkauksia, mutta silti haluttaisiin pitää Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisesti huipulla. Koulutuksessa kustannustehokkuuden ei pitäisi olla niitä kaikkein oleellisimpia arvoja, koska leikkaukset kohdistuvat lopulta väistämättä oppilaiden opetukseen ja oppimiseen.

Lähde: http://www.tunteettasapainoon.fi/tyoumlhyvinvointivalmennukset-yrityksille.html