maanantai 30. marraskuuta 2015

6. Me ollaan organisaatio, me ollaan tulevaisuus.

Organisaatiokulttuuri ja valta

Kulttuuri itsessään on varsin monimuotoinen käsite, jonka tarkka määritteleminen on haastavaa. Ensimmäisten luentodiojen joukossa oli kuitenkin seuraava lainaus, joka mielestämme kuvaa hyvin kulttuurin perustaa: "Culture is the way you think, act and interact." Näin ollen kulttuuri viittaa tapaan ajatella, toimia ja olla vuorovaikutuksessa. Organisaatiokulttuurin käsite puolestaan sivuaa sitä, miten organisaatiossa toimitaan ja ollaan yhteydessä toisiin. Tähän liittyvät muun muassa organisaatiossa vallitsevat käytännöt, suhtautuminen, arvot, asenteet, tunteet, hierarkiat, ihmisten väliset suhteet sekä kirjaamattomat säännöt. Myös vuorovaikutuksen muodollisuus tai niin sanottu rentous ovat osa organisaatiokulttuuria. Kaikki organisaation jäsenet luovat kulttuuria yhdessä, joten johtaja ei yksinään voi sitä määrittää. Samasta syystä myös organisaatiokulttuurin johtaminen on käytännössä haastavaa. Tästä huolimatta johtaja voi vaikuttaa olennaisesti kulttuurin muotoutumiseen oman esimerkkinsä ja toimintansa avulla. 

Organisaatiokulttuuria hyvin havainnollistava symboli oli kuva jäävuoresta. Jäävuoren huippu eli näkyvä ja tietoinen kulttuuri pitää sisällään ovat muun muassa organisaation tavoitteet, työnjaon, säännöt ja ohjauksen. Vedenpinnan alle jäävä suurempi osa jäävuoresta eli näkymätön ja piilevä kulttuuri puolestaan muodostuu muun muassa asenteista, arvoista, tunteista, vuorovaikutuksesta, mielikuvista sekä uskomuksista. Tärkeää on näin ollen huomioida, että organisaatiokulttuuri rakentuu myös pitkälti piilossa olevan kulttuurin pohjalle. Vahvan kulttuurin omaavissa organisaatioissa toimijoiden normit ja perusarvot ovat yleensä yhteisesti jaettuja ja päämäärää tavoitellaan sitoutuneesti ja yhteisymmärryksessä. Koska organisaatiokulttuuri muodostuu henkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa, ovat toimijoiden väliset suhteet, luottamus ja kunnioitus keskeisiä hyvän organisaatiokulttuurin muodostumisen peruspilareita. 

                  http://pandawhale.com/post/25965/culture-change-how-to-improve-your-workplace-culture


Näin tulevina opettajina ja rehtoreina pohdimme myös koulua eräänlaisena organisaatiokulttuurina. Selkeästi myös kouluilla on tiettyjä niille tyypillisiä ominaisuuksia, kuten arkkitehtuuri, sekä lukemattomia määriä niin kirjoitettuja kuin kirjoittamattomiakin sääntöjä ja oletuksia. Opettajalta odotetaan jo virkansakin puolesta tietynlaista toimintaa ja käytöstä, mutta näiden lisäksi vallitsee useita piilo-odotuksia esimerkiksi liittyen opettajan siistiin ja soveliaaseen pukeutumiseen tai yleisolemukseen. Vaikka opettajan pukeutuminen onkin periaatteessa hyvin vapaata, on meillä ainakin sellainen mielikuva, että tietynlainen asiallisuus pukeutumisessa on perusoletus. Tämä heijastelee osaltaan koulun arvopohjaa "sivistyksen tyyssijana". 

Suomalaisessa koulumaailmassa vallankäyttö tavoittelee mielestämme nykyään pehmeämpää suuntausta. Valta on jakautunut selkeämmin eri toimijoille ja esimerkiksi oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamisesta on tullut keskeinen tavoite. Rehtorilla ei ole yksinvaltaa koulun toiminnasta, mutta silti hän on säilyttänyt tietynlaisen auktoriteettiaseman. Rehtorilla on keskeinen johtajarooli muiden kouluorganisaation toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tukijana. Eräänä rehtorin ammatin haasteena näemme pallottelun pehmeän ja kovemman vallankäytön välillä. Rehtorin tulee lukea niin tilanteita kuin johtamaansa yhteisöäkin ja mukauttaa toimintaansa niiden mukaan. Tietyissä tilanteissa rehtorin tulee ottaa roolinsa ja vastuunsa johtajana, kun taas toisissa tilanteissa koko organisaation osallistaminen voi olla tavoitteen saavuttamisen kannalta tuloksellisempaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti