2. Kun sanon päivää, hän sanoo konnichi wa!

Toisella luentokerralla professori Onojima Meijin yliopistosta kertoi meille muun muassa omasta yliopistostaan, japanilaisesta kulttuurista ja Japanin taloustilanteesta. Mielestämme vieraileva luennoitsija ja kulttuurien välinen vuorovaikutus toi mukavan lisän luentosarjaan, vaikkakin luennon aihe jäi kokemuksemme mukaan hieman irralliseksi kokonaisuudesta. Koimme luennon vaiheittain hieman hankalaksi seurata, koska aihe oli mukavuusalueemme ulkopuolella. Tulevina erityisopettajina taloutta käsittelevä sanasto on meille varsin vierasta. Lisäksi meistä kenelläkään ei ole kauheasti tietämystä talousasioista, joten olisi ollut helpompi lähestyä asiaa ensin Suomen näkökulmasta ja ehkäpä suomen kielellä.

Luennon jälkeen jäimme pohtimaan käsitettä organisaatiokulttuuri. Teoksen ”Managing & Organizations. An introduction to theory & practice” mukaan organisaatiossa vallitseva kulttuuri koostuu kolmesta tasosta. Ensimmäinen taso on näkyvät artefaktit, kuten rakennukset, univormut ja desing. Toinen taso kuvaa puolestaan omaksuttuja arvoja, normeja ja uskomuksia. Viimeinen taso sisältää puolestaan perusolettamuksia, kuten esimerkiksi organisaatioon kuuluvien jäsenten maailmankuvan. Aloimmekin pohtia sitä, kuinka Itä-Suomen ja Meijin yliopistot poikkeavat toisistaan organisaatiokulttuureiden näkökulmasta. Olisikin mielenkiintoista katsoa esimerkiksi eri yliopistojen esittelyvideoita ja verrata niitä toisiinsa. Mitä Itä-Suomen yliopisto organisaationa korostaa omassa toiminnassaan? Luennolla nähdyn videon perusteella Meijin yliopistossa näkyvillä artefakteilla, kuten näyttävällä kirjastolla, on suuri merkitys organisaatiokulttuurille. Yksi luonnollinen syy tähän lienee oppilaitosten suuri kokoero, mutta asiaan olisi mielenkiintoista tutustua myös tarkemmin.

Organisaatiokulttuurin lisäksi olisi ollut mielenkiintoista kuulla enemmän japanilaisesta johtamiskulttuurista, koska se varmasti osittain eroaa Suomessa totutusta. Erityisesti job hunting ja elinikäinen työsuhde samaan työpaikkaan poikkeavat meidän kulttuuristamme, ja nämä varmasti vaikuttavat johtajan rooliin japanilaisessa kulttuurissa.

Vertasimme myös Japania ja Suomea Hofsteden kuuden eri dimension valossa. Ensimmäisenä huomiomme kiinnitti valtaero. Japanissa valtaetäisyys on suurempi kuin Suomessa. Tämä tieto yhdistettynä elinikäisten työsuhteiden yleisyyteen viestii meille siitä, että hierarkkisuudella taitaa olla suuri rooli japanilaisessa johtamiskulttuurissa. Kaiken kaikkiaan Japanin ja Suomen välillä vallitsee suuria eroja myös muissa dimensioissa. Olisi esimerkiksi mielenkiintoista kuulla lisää siitä, kuinka epäonnistumiseen suhteudutaan Japanissa.

Lähteet: 

Clegg, S., Kornberger, M. & Pitsis, T. 2008. Managing & Organizations. An introduction to theory & practice.

http://geert-hofstede.com/finland.html