Luottamus organisaatiossa
Mietimme tiimissämme, millaisia kokemuksia meillä on johtajiemme osoittamasta luottamuksesta ja miten se on näkynyt työnteossamme. Näitä luottamuksenosoituksia on ollut esimerkiksi se, että on päässyt useana kesänä samaan kesätyöpaikkaan töihin. Arvostimme myös sitä, että työntekijä on luottanut osaamiseemme ja antanut omaa tilaa töiden tekemiseen. Osalla meistä oli kuitenkin myös hieman negatiivisempia kokemuksia työrintamalta, juurikin luottamuksen puuttumisesta. Työntekijästä voi olla äärimmäisen turhauttavaa, jos vielä pidemmänkään työrupeaman jälkeen johtaja ei osoita luottamusta alaisensa toimintaa kohtaan. Toistuva osaamisen epäily ja valvonta saattaa helposti syödä motivaatiota työn tekemiseen. Työtä tekee suuremmalla intohimolla, jos kokee olevansa arvostettu osa työyhteisöä.
Johtamisesta puhuttaessa ei ensimmäiseksi tule välttämättä ajatelleeksi luottamusta. Näin luennon jälkeen kuitenkin tuntuu, että luottamus johtajan ja työntekijän sekä työntekijöiden kesken onkin yksi organisaation peruspilareista. Silloin kun luottamus koko organisaation sisällä kukoistaa voi organisaatio todennäköisesti erittäin hyvin. Työilmapiiri on hyvä, kannustava ja avoin, mikä lisää mahdollisesti yksittäisen työntekijän työmotivaatiota. Sen sijaan työyhteisössä, jossa vallitsee epäluottamusta työtovereiden kesken, voi ilmentyä kuppikuntiin jakautumista ja salailua. Tiedämme tapauksen, jossa työntekijä ei luottanut johtajaansa ja sen seurauksena oman työpaikkansa pysyvyyteen. Tämän vuoksi hän ei uskaltanut opettaa firman uusille tulokkaille kaikkien työtehtäviän niksejä, jollon hän itse vaikuttaisi johtajan silmissä osaavammalta ja tärkeämmältä työntekijältä nuorempien sijaan. Vaikuttaa vahvasti siltä, että kyseisessä työpaikassa on isoja luottamusongelmia.
 |
Kuva osoitteesta: http://www.wisewaysconsulting.com/how-do-we-build-trust-in-a-team/ |
Rehtori on johtajana mielenkiintoisessa tilanteessa. Rehtori on ennen kaikkea koulun opettajien johtaja, mutta myös vastuussa koulun oppilaista. Rehtorilla on myös esimiehensä kunnassa, joten luottamus pitää rakentaa esimerkiksi kunnan sivistyslautakunnan, opettajien ja muiden koulun henkilökunnan jäsenten, oppilaiden sekä oppilaiden vanhempien välille. Kunta luottaa rehtorin huolehtivan, että koulussa noudatetaan lakia. Opettajat luottavat siihen, että koulun budjetti on järkevä ja antaa mahdollisuuden hankkia opetukseen välttämättömiä materiaaleja. Oppilaiden vanhempien on luotettava siihen, että heidän lapsiaan on valittu opettamaan pätevät opettajat. Oppilaat luottavat siihen, että ovat turvassa koulussa ja heidän äänensä tulee kuuluviin. Rehtori sen sijaan luottaa siihen, että saa tukea kunnalta, opettajat hoitavat tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla, oppilaat käyttäytyvät koulussa asiallisesti ja vanhemmat hoitavat tehtävänsä pääasiallisena kasvattajana. Näin vain esimerkkinä. Todellisuudessahan näitä luottamuksen tarpeita on vielä paljon paljon enemmän.
Luottamus syntyy ja lujittuu vuorovaikutuksessa. Pohdimme, mitä taitoja rehtorin tulisi omata, jotta hänen ja esimerkiksi opettajien välille muodostuisi luottamus. Tärkeää meidän mielestämme on kyky aitoon läsnäoloon vuorovaikutustilanteessa. Rehtorin on oltava oikeasti kiinnostunut koulunsa opettajien esiin nostamista seikoista. Luottamusta kasvattaa kokemus kuulluksi tulemisesta. Rehtori on myös vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja tästä syystä onkin syytä korostaa rehtorin tunneälyä. Lapset ja nuoret kokevat ja käsittelevät asioita eri tavalla kuin aikuiset. Aikuisille hyvin pienet ja mitättömät asiat voivat olla lapsille erittäin suuria. Tästä syystä rehtorin on pystyttävä havaitsemaan lapsen tunnetiloja ja suhtauduttava niihin vähättelemättä. Eikä tunneälystä aikuistenkaan kesken keskusteltaessa ole haittaa.