Tätä blogia kirjoittaa neljä tulevaa erityisopettajaa ja
tänä vuonna tavoitteemme on suorittaa rehtorin pätevyyteen vaadittava opintokokonaisuus
eli opetushallinnon sivuaine. Valitsimme Johtamisen perusteet –kurssin, koska toivomme,
että tämä kurssi antaa käytöllistä näkemystä toimia rehtorina. Sivuaineopinnoista
”Johtamisen perusteet –kurssi” tarjoaa toivottavasti tietoja ja taitoja, joita
voi siirtää tulevaisuudessa myös koulun johtamiseen. Haluaisimme sisäistää hyvälle johtajalle
ominaisia piirteitä ja johtamistapoja sekä edistää tulevaa johtajuuttamme. Kurssin
aikana olisikin erityisen tärkeää oppia teoriaa, jota voimme soveltaa koulun
johtamisessa. Tulevina erityisopettajina ja rehtoreina aiommekin keskittyä
kurssin aikana niin omassa oppimisessamme kuin täällä blogissa juuri
koulumaailman johtamiseen.
Kurssin aikana haluisimme sisäistää teoriaa johtamisesta,
koska se on perusta käytännön osaamiselle. Meillä on kokemusta alaisena olemisesta
ja näkemyksiä niin hyvästä kuin heikommasta johtamisesta. Omien kokemustemme valossa meidän on helppo
peilata kurssilla käsiteltäviä teorioita käytännön tapahtumiin. Työmaailmassa
olemme kohdanneet paljon pelolla johtamista ja erityisesti asennetta siitä,
että olemme on helposti korvattavissa. Lisäksi olemme työskennelleet
organisointikyvyttömien johtajien kanssa, mikä on näkynyt muun muassa yleisenä
tietämättömyytenä vastuualuissa. Kokemustemme mukaan hyvä johtaja näyttää puolestaan
sen, että hän luottaa alaisiinsa ja antaa tilanteen tullen positiivista ja
rohkaisevaa palautetta. Lisäksi hyvä johtaja mielestämme on reilu, helposti lähestyttävä
ja varma omasta tekemisestään.
Hyvä johtajuus on asia, jota kohti haluamme tämän kurssin
edetessä kasvaa. Tavoitteenamme on siis oppia tulevien luentojen ja tämän
oppimispäiväkirjan myötä teoriaa siitä, miten toimia hyvänä johtajana.
Ensimmäisellä luennolla yksi käsitellyistä aiheista oli juuri tämä. Mielestämme
tärkeitä ominaisuuksia koulumaailmassa toimivalle johtajalle ovat
innovatiivisuus, esimerkin kautta johtaminen ja koulumaailman tunteminen.
Lisäksi rehtorin tulee olla helposti lähestyttävä ja hänen tulee arvostaa
alaisiaan. Tilannetaju, vuorovaikutustaidot ja ymmärrys tilannesidonnaisesta johtajan
roolista ovat olennainen osa ammattitaitoisen rehtorin toimintaa. Hyvän
johtajan täytyy osata luoda toimiva työskentelyilmapiiri ja kohdentaa kaikkien
työntekijöiden toiminta kohta yhteistä, yhdessä määritettyä tavoitetta. Taitava
organisointi ja asioiden tasapuolinen delegoiminen ovat keinoja edistää
positiivista tiimihenkeä ja toimivaa johtajakulttuuria. Itsereflektio on
ensiarvoisen tärkeä seikka, koska mielestämme hyvän johtajan tulee osata
tarkastella myös omaa toimintaansa kriittisesti ja pysyä ajan hermolla.
Seuraavissa teksteissä pohdimme luennoilta ja oppimateriaaleista nousevia teemoja. Tavoiteenamme on siis peilata teoriaa niin aikaisempiin kokemuksiimme ja tulevaisuuden roolimme mahdollisina koulun johtajina.
Kuva: http://www.bananapress.fi/virtanen-sosiaalista-mediaa-p-2766.html
